Nyt on äitiysloma virallisesti alkanut, eli äitiyspäiväraha rupesi juoksemaan viime perjantaina. En tosin vielä tiedä, paljonko tulen rahaa saamaan, toimitin kesän töistä palkkakuitteja Kelaan niin viime tipassa, että päätöstä ei ole vieläkään tehty... Päivärahan laskentaperusteet ovat lisäksi niin täydellisen sekavia, että minulla ei ole tällä hetkellä oikeastaan minkäänlaista arvausta tulevien kuukausien tuloistani, eikä Kelan virkailijakaan osannut/suostunut sellaista esittämään. (Pienenä poliittisena välihuomautuksena: en pistäisi ollenkaan pahakseni jos tätä suomalaista sosiaaliturvaa yksinkertaistettaisiin niin, että ihan tavallinen alam... siis kansalainen pystyisi ottamaan siitä selvän!) No, onneksi on kuitenkin yksi työssäkäyvä perheessä, eli eiköhän tässä pärjäillä. Lapsen saamisen aiheuttamaa taloudellista perikatoa ei ainakaan toistaiseksi ole näkynyt, ja tuntuukin siltä, että joskus aikaisemmin erinäisistä suunnista kuulemani puhe vauvan vaatimista investoinneista on ollut aika liioiteltua. Tai ainakin ihminen voi melko vapaasti itse päättää, kuinka paljon haluaa käyttää rahaa vauvan tarvikkeisiin. Me olemme ostaneet pinnasängyn ja syöttötuolin käytettynä, saaneet tuttavilta lainaksi turvakaukalon ja vastasyntyneen sängyn, koonneet hoitotason vanhempien luota löytyneestä vanhasta Lundian kirjoituspöydästä ja huomanneet, että samasta varastosta näyttäisi löytyvän myös ihan käypä 70-luvun amme. Vaatteita en ole ajatellut äitiyspakkauksen mukana tulleiden lisäksi pahemmin hankkia, koska uskon, että ystävät ja sukulaiset kuitenkin lahjovat vauvaa kaikenmoisilla nutuilla ja töppösillä. Eli oikeastaan ainoa asia, jonka päätimme ostaa uutena on vaunut, ja niitäkin olisi helposti löytynyt käytettynä jos esim. talous olisi ollut todella tiukilla tai kierrätysperiaatteet vielä ehdottomammat. Tai no joo, kantoliina pitää myös vielä hankkia ja sitten tietty kestovaippoja, mutta niitäkin saa kyllä ilmeisesti aika hyvin käytettynä.

Toinen positiivinen yllätys on ollut se, että olen edelleen aika hyvässä kunnossa ja ihan toimintakykyinen. Olin etukäteen ajatellut, että sitten kun äitiysloma alkaa, olen suurin piirtein jo vuodepotilas, ehkä juuri ja juuri lyllerrän sohvalta vessaan, jääkaapille ja takaisin ja sitten makaan taas hengästyneenä ja vaivojani valitellen. Mutta ainakin toistaiseksi pystyn ihan hyvin kiertelemään kaupungilla, kyläilemään, istumaan kahviloissa, tekemään kotitöitä ja jopa jonkin verran edistämään tuota roikkuvaa gradua. Välillä nukun päiväunet - kun siihen nyt kerran on mahdollisuus - ja sitten olenkin taas aika pirteä. Eli tässä suhteessa on siis käynyt tuuri.